Työn ytimessä: Inhimillisesti läsnä ja kanssakulkijana asiakkaan elämän käänteissä

Asiantuntijamme auttavat ja tukevat alueemme työnhakijoita ja työnantajia työelämän eri vaiheissa. Työn ytimessä -juttusarjassa he kertovat omasta työstään ja jakavat ajatuksiaan työhönsä liittyen.

Henkilöasiakkaiden työllisyyspalvelujen parissa työskentelevä asiantuntija Maija-Riitta Vuoti toivoo asiakkaalle hyvää ja auttaa asiakasta kartuttamaan töiden hakemiseen tarvittavia voimavaroja. Maija-Riitasta on tärkeää muistaa, että asiakkaan elämässä on paljon asioita, joihin hän itse ei voi vaikuttaa.

Mitkä asiat innostavat ja palkitsevat työllisyyspalvelujen parissa ja työllisyysalueella työskentelyssä?

– Muistan kertomuksen kauppiasisästäni. Hänen luokseen oli tullut metsuri, joka oli työttömänä. Metsuri oli kertonut isälleni, että hän pääsisi töihin, jos hänellä olisi työhön tarvittavat työkalut ja muut varusteet. Metsurilla ei ollut rahaa niitä heti maksaa, mutta isäni oli luvannut, että hän saa maksaa työkalut ja varusteet sitten palkastaan.

En osaa sanoa, oliko tämä viisasta kaupankäyntiä mutta inhimillistä kuitenkin. Samalla ajatuksella haluan itsekin tehdä asiakastyötä. Toivon asiakkaalle hyvää ja yritän kerryttää asiakkaan voimavaroja siihen, että hän jaksaa hakea töitä. Ja yritän muistaa sen, että asiakkaan elämässä on paljon asioita, joihin hän itse ei voi vaikuttaa.

Elämä on niin kummallista. Kulman takana voi olla huonoja uutisia mutta myös hyviä. Molemmissa tapauksissa tarvitaan kanssakulkijoita. Ja kaiken kaikkiaan, yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella uskallan sanoa, että dialogissa voimaantuvat molemmat.

Olen kiitollinen siitä, että saan olla mukana tekemässä tätä työtä. Työyhteisömme koostuu valioyksilöistä ja koen päivittäistä iloa työssä sekä työstä itsestään, että yhteisistä jutuistamme. On myös paljon asioita, joille pitää vielä tehdä jotakin. Minua kuitenkin rauhoittaa se tieto, että voimme vaikuttaa asioihin ja olla mukana prosessien kehittämisessä.

Hiljattain sain asiakkaalta viestin, jossa hän kiitti minua siitä, etten ole robotti. Tämä on hyvä tavoite vielä itselleni eli yritän säilyttää inhimillisen ja myötäelävän työskentelytavan eläkepäiviin asti.

Mitä odotat tulevaisuudelta työhösi liittyen? 

– Olen tehnyt avustavia töitä 8-vuotiaasta, pussittanut perunoita ja pessyt minkin juomakuppeja. Säännölliset kesätyöt kaupassa aloitin 13-vuotiaana. Olen työskennellyt 28 erilaisessa ammatissa. Osaksi tätä vaihtelua selittää neurokirjoilla olo, osaksi taas se, että olen utelias uusille asioille ja ihmisille. Vieläkin usein pohdin sitä, että mitä seuraavaksi. Itselläni on fyysisiä rajoitteita ja siksi teen vain kolmea työpäivää viikossa. Mutta, oman käsitykseni mukaan, pääni vielä pysyy vauhdissa mukana. Tietenkin perheelläni on tästäkin oma mielipiteensä.

Tämä kirjoitus on osa Työn ytimessä -juttusarjaa, jossa asiantuntijamme kertovat omasta työstään YKN-työllisyysalueella ja jakavat ajatuksiaan työhönsä liittyen.